keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

New Yooooooooork

On tullu tän vuoden aikana tehtyä muutama Nyc-postaus, mutta on siellä tultu neljä kertaa käytyäkkin! Viikon päästä meen sinne viidennen kerran koska mun lento Suomeen lähtee sieltä. Tehtiin tosiaan konserttimatka New Yorkkiin jousiorkesterin ja meijän koulun kitaraorkesterin kanssa. 

Perjantaina illalla oli graduation meijän koululla eli siis valmistujaiset senioreille. Täällä se on tosi iso juttu ja meijän koulun valmistujaisjuhla olikin sellanen 3 tuntia kestävä "konsertti". Täällä yliopistoon meneminen maksaa kymmeniä tai jopa satoja tuhansia dollareita mutta on myös monia keinoja saada apurahoja. Tosta valmistujaisseremoniasta aika suuri osa meni siihen että lueteltiin miten paljon kukin on saanu apurahoja ja kerrottiin ketkä on vuosikurssin 20 parasta oppilasta ym. Sit oli kaikenmaailman esityksiä ja oppilaitten palkitsemisia. Me oltiin orkesterisyvennyksessä ja soitettiin seremonian alussa ja lopussa. Kaikille senioreille jaettiin diplomit (ihanniinkun Suomessakin ylioppilaille) ja kun instrumental music seniorit tuli lavalle niin kiljuttiin ihan täysiä ja rummunsoittajat soitti jotain biisiä ja heilutettiin meijän jousia ilmassa. Olin tosi ylpee kaikista instrumental senioreista, ne on kaikki tosi lahjakkaita!! Vaikka meijän osastossa onkin aika paljon ihmisiä niin meitä yhdistää se että rakastetaan musiikkia ja ollaan ikäänkun yks iso perhe. 

Mun pointti oli se että perjantaina tultiin aika myöhään kotiin ja lauantaina aamulla piti olla koululla jo seittemältä... Bussimatka Nyciin meni aikalailla puoliunessa, ja oltiin perillä puolenpäivän aikaan. Ensin mentiin Rockefeller Centerille ja saatiin vähän aikaa kävellä siinä ja 5th avenuella ympäriinsä. Sen jälkeen mentiin johonkin studiorakennukseen, missä meillä oli Master Class yhen sellistin kanssa kelle soitettiin jo ekan kerran marraskuussa (tällä kerralla pystyin oikeesti keskittymään soittamiseen, viime kerralla olin tosi kipeenä...) ja se anto meille viime hetken vinkkejä meijän sunnuntaiseen konserttiin. Soitettiin Mozartin konsertto missä oli kolme osaa ja jokaisessa niissä on neljä soloistia (1. viulu, 2. viulu, alttoviulu ja basso) ja mä soitin yhen niistä sooloista niin sen takia seisotaan tossa kuvassa kun muut istuu. Soitin tosi hyvin ja oon ylpee itestäni. 


Sellisti kelle soitettiin postas tän kuvan Facebookkiin tän tekstin kanssa: "Enjoyed coaching the awesomely talented students from Duke Ellington Performing Arts High School in D.C.; Super rocking young unconducted chamber orchestra!"
Tuolta studiolta lähettiin syömään illallista, mentiin johonkin ravintolaan missä oli valmis illallismenu, ei ollu ihan paras ravintola ikinä ja se henkilökunta ei oikeen tykänny meistä mut oli tosi hauskaa! Illallisen jälkeen lähettiin kohti Lincoln Centeriä, mihin mentiin kattomaan Romeo&Julia -baletti:



Oltiin kaikki niin väsyneitä tuolla baletissa koska perjantai-ilta oltiin koulussa ja ei oltu nukuttu paljoo ja oli ollu tosi rankka päivä ja toi baletti loppu vasta yheltätoista.. Yksi jos toinenkin meistä nukahti:D Lähettiin meijän hotellille, mikä oli New Jerseyssä, meillä kesti aika kauan ajaa sinne ja siinä vaiheessa kun päästiin hotellille mentiin vaan suoraan nukkumaan. 


Sunnuntaina heräiltiin ja lähettiin taas ajamaan kohti Manhattania! Mentiin Grand Central Stationille ja kierreltiin tunnin ajan siinä ympäristössä (=mentiin 5th avenuelle H&Mn alemyynteihin). Sit lähettin bussilla kohti Harlemia missä meijän konsertti oli!

Kirkko missä esiinnyttiin

Meijän konsertti meni hyvin, ei ollu kauheesti ihmisiä kattomassa mikä oli sinänsä aika pettymys mutta olipahan kokemus kuitenkin! Oli myös haikeaa koska oli mun viimenen esiintyminen (ainakin vähään aikaan;) tän orkesterin kanssa. 

Illallisen jälkeen otettiin suunnaks Empire State Building!!!

Mulla oli mekko päällä ja hiukset auki mitkä osottautu aika pahoiks virheiksi koska tuolla huipulla oli TOSI tuulista... haha
Titanic.....

Ja Empire State Buildingista otettiin suunnaks Times Square, missä kylläkin vietettiin vaan noin puol tuntia.. Ja sen jälkeen suunnattiin takasin hotellille.


Maanantaina oltiin bussissa jo ennen kaheksaa aamulla ja otettiin suunnaks Manhattanin eteläkärki. Juututtiin ruhkaan niin matka kesti muutaman tunnin.. Mentiin satamaan ja mentiin sellaselle miniristeilylle mikä kiers Manhattanin eteläkärkeä. Tässä vähän kuvia sieltä risteilyltä:




Kun päästiin laivalta pois niin otettiin sunnaks 9/11 memorial (missä kävin kaks kuukautta sitten jo....). Se on kyllä niin kaunis paikka et sinne oli kiva mennä uudestaan. Ennenkun mentiin sinne niin pidettiin sellanen "missä olit sinä päivänä"-tarinankerrontahetki ja mä olin ainut kuka ei muistanu sitä päivää... Ei kyllä ihmekkään.

Freedom Tower on melkeen valmis! Muistan kun sitä rakennettiin jo 3 vuotta sitten kun kävin Nycissä
Ehkä yks surullisimmista asioista mitä oon ikinä nähny (jenkeissä oli muuten sunnuntaina isänpäivä)

Syötiin lounasta ja sitten mentiin käymään Central Parkissa, tosin sillä hetkellä kun päästiin bussista pois niin alko sataa kaatamalla niin meijän vierailu jäi vähän lyhyeks.. Nähtiin kuitenkin se paikka missä John Lennon ammuttiin ja siinä lähellä oli tollanen "muistomerkki" ja siellä oli joku mies kertomassa siitä kun Lennon kuoli. 


Sitten otettiinkin jo suunnaksi Washington DC! Bussimatka meni aika ilosissa fiiliksissä...

"Bus surfing is my favorite activity!!!!"

Oli tosi kivat ja tapahtumantäyteiset kolme päivää, oli ihana tälleen vuoden lopuks viettää vielä aikaa näitten ihanien ihmisten kanssa!

                                                                                                


Mulla on 5 päivää jäljellä DCssä, en voi vaan uskoa että meen kotiin, on tosi hämmentyny olo, varsinkin nyt kun on ihan muutama päivä koulua jäljellä. Seuraava viikko tulee olee varmaan mun elämän surullisin ja samalla onnellisin, tuun vielä postaamaan ennenkun lähen täältä mutta........ ei tuu olee helppoa lähtee täältä, sen voin sanoa.

Pitäkää hauska juhannus Suomessa ja valmistautukaa, kohta tää maailmanmatkaaja tulee takasin kotiin!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Prom


Perjantaina oli yksi kouluvuoden kohokohdista täällä Jenkeissä: prom. Meijän koulun prom oli yhessä tosi hienossa hotellissa aika lähellä keskustaa ja meijän teema oli kreikkalainen ruusupuutarha tai joku tollanen vastaava.



En mennyt perjantaina kouluun, jotta mulla ois koko päivä aikaa valmistautua iltaa varten. Mulla on aina huonoa onnea sään kanssa ja tää päivähän ei ollut mikään poikkeus, täällä oli trooppinen myrsky Andrea, mikä tarkotti sitä että koko päivän sato ihan kaatamalla taukoamatta. Mulla oli tarkotuksena nukkua pitkään mutta heräsin seittemältä.. Puolenpäivän aikaan lähin Saralle. Käytiin syömässä ja mentiin kampaajalle laitattaa meijän hiukset. 


Mulla ei oo mitään kauheen hyviä kuvia mun kampauksesta mutta tältä se suunnilleen näytti!  Noi kiharat ei kauheen nättinä pysyny kauaa mutta olin silti tyytyväinen tähän lopputulokseen.
Kampaajan jälkeen mentiin takas Saralle ja chillailtiin vaan seittemään asti illalla (olin tässä vaiheessa tosi väsyny ja meinasin nukahtaa...), sit Gabriele saapu paikalle (se oli Saran datena, he molemmat on siis Italiasta), syötiin illallista ja alettiin laittaa meikkejä. Monet laitattaa hiukset, kynnet ja meikin ammattilaisilla mutta se on ihan hullun kallista ja päätettiin että selvitään meikkaamisesta itekkin. Meillä meni laittautumisessa ihan hullun kauan mutta puol kymmenen aikaan otettiin muutamat kuvat ja lähettiin juhlapaikkaa kohti. 


Oltiin ite promissa about kymmenestä puol kahteen, siellä lähinnä tanssittiin ja otettiin kuvia ja sosialisoitiin. Ja sitten perinteinen jenkkileffoistakin tuttu prom kingin ja -queenin valinta. 

Ainut kuva mikä mulla on siitä juhlapaikasta..

Puol kahen aikoihin prom loppu ja lähettiin ajamaan kaupungin toiselle puolelle yhen tytön talolle after prom -juhliin. Siellä melkeen kaikki ihmiset oli instrumental- ja vocal music ihmisiä niin tunsin sieltä monen. Neljän aikaan soitettiin taksi mutta en tiiä mikä näissä tän kaupungin taksiyhtiöissä on vikana, soitettiin varmaan 5 eri yhtiöön ainakin ja niistä kaikista sanottiin että ne soittaa meille takas kun on vapaita takseja mut ne ei ikinä soittanu meille.. Loppujenlopuks kuitenkin löydettiin tiemme takasin Saran talolle. Ja pääsin nukkumaan vihdoin. 

Prom oli tosi kiva kokemus ja tosi amerikkalainen kokemus ainakin.. Ja tosi väsyttävä. Sainpahan leikkiä prinsessaa yhen päivän kun kerran wanhatkin jäi väliin:)

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Kuka voisi kellot seisauttaa

Luulin että kirjottelin tänne muutama viikko sitten mutta siitä onkin kuukaus kun viimeks oon kirjotellu.. En tiiä tuleeko tää jäämään viimeseks tällaseks kunnon päivitykseksi täältä puolelta maapalloa, ei oikeen huvita päivitellä tänne ihan senkin takia että muutaman viikon päästä nään taas kaikki ihmiset Suomessa ja sitten voi kertoa tarinoita ihan kasvotusten. 

Tää kuukaus mikä tässä on vierähtäny on ollu ihan mahtava. On ollu paljon tekemistä ja mulla on ollu tosi kivaa. En usko että lähen täältä kahen viikon päästä. En vaan pysty käsittämään sitä. Oon niin innoissani siitä että nään taas kaikki ihmiset Suomessa mut se on ainoo asia mistä oon innoissani. En tiiä miten voisin sanoo tän mutta tuntuu että Suomessa ei oo mitään hyvää. Täällä saan tehä mitä rakastan eli musiikkia ja kaikki on vaan niin täydellisesti. Tällä hetkellä en vaan pysty miettimään mitään hyviä asioita mun elämässä Suomessa (paitsi ihmiset). Mua ahdistaa kotiin lähtö niin paljon että saan ihan hulluja itkukohtauksia ja mulle tulee olemaan niin vaikeeta lähteä täältä etten vaan tiiä että pääsenkö siitä ikinä yli. Mutta ehkä meenkin Suomeen ja tajuan että kaikki on mallillaan ja en ookkaan niin surullinen. Mut ainakin yhen asian tiiän mikä ei oo mallillaan. Mun suomen kielen taito... 

Kaikenlaista on ollu meneillään mutta tässä muutamia poimintoja siitä mitä on tapahtunu:


Juhlittiin meidän suomalais-italialaisella kaveriporukalla Camillan 18-vuotissynttäreitä! Ei ehkä mitkään maailman huikeimmat 18-vuotissynttärit mutta oli hauskaa kuten aina!


Kävin tsekkaamassa meijän koulun tanssiosaston kevätnäytöksen! Meijän koulun tanssijat on ihan uskomattoman lahjakkaita. 


Oon syöny ihan hulluna ruokaa. Muunmuuassa söpöjä cupcakeja.

 

Mun kaveri sävelsi oopperan. Ja orkesterin kanssa oltiin säestämässä sitä oopperaa. Koitettiin saada koko show kasaan noin viikossa ja koulupäivät venykin usein melkeen 14-tuntisiks. Väsytti paljon mutta se oli sen arvosta. 


Koulussa juhlistettiin International Games Day:ta. Oli hauskaa. Oli tosi kylmä ja kannoin tota Suomen lippua koko päivän mukanani ja puhalsin saippuakuplia. 


Senioreitten ei tarvii tulla enää kouluun. Näin paljon ihmisiä osalla mun tunneista on.


On tullu shoppailtua ihan kiitettävästi.


Viikko sitten oli AFSn lähtöorientaatioleiri. Tulin siitä tosi surulliseks. Meille kerrottiin että meillä ei oo enää kavereita kotona ja ketään ei kiinnosta kuunnella tarinoita meijän vaihtovuodesta.


Viime viikonloppuna myöskin meijän turkkilaiset vaihtarikaverit kutsu meijät mielenosotukseen Valkosen Talon eteen (ootte varmaan kuullu mitä Istanbulissa on meneillään). Laulettiin siellä turkkilaisia lauluja ja huudettiin jotain huutoja ja koitin näyttää siltä että osasin laulujen sanat:D Oli tosi kuuma (varmaan joku 35 astetta) ja tuntu että meinasin saada jonkun lämpöhalvauksen. 


Saatiin vuosikirjat!!! Lupaan laittaa myöhemmin lisää kuvia mutta tossa on mun vuosikirjakuva:)


Mun ja Saran ylihuikea hissan projekti!!! Meijän hissanopella on Wall of Fame, joka kevät sen oppilaat tekee tän projektin ja sit se valitsee kaikkein parhaimmat yksilöt Wall of Famelle, ja tällä hetkellä näyttää aikalailla siltä että meijän taideteos on pääsemässä sinne;)

Eilen meillä oli prom, teen siitä oman postauksen tässä ihan lähiaikoina! Vähän päälle kaks viikkoa tässä vielä jäljellä ja aion ottaa ihan kaiken irti tästä ajasta. Ens viikonloppuna Nyciin, siitä tulee huikeeta! 

maanantai 13. toukokuuta 2013

Long time no see

Muutama viikko tässä on taas vierähtäny sen jälkeen ku viimeks kirjottelin. Viikot menee niin nopeesti, en vaan pysty käsittämään että kotiin lähteminen on eessä ihan pian. Joinain päivinä tuntuu että oon niin valmis lähtemään kotiin ja lasken päiviä siihen että pääsen taas Suomeen ja toisina päivinä taas elämä tuntuu niin mahtavalta etten haluu ees miettii Suomeen menemistä. Tää on vaan aika hämmentävää koska en tavallaan enää tajuu sitä että oon vaihdossa kun oon niin tottunu tähän elämään ja musta ei tunnu että oisin ulkomailla. Tällä hetkellä Suomi tuntuu "ulkomaalta" enemmän kun tää paikka koska on tavallaan niin eri näkökulma Suomeen kun sillon kun on Suomessa. Tuun vielä päivittelemään tänne mutta en varmaan ihan joka viikko, mieluiten haluisin vaan ottaa kaiken irti tästä ajasta mitä mulla on jäljellä täällä ja ainakin kesäkuu tulee olee kyllä tosi kiireistä. 



Mulla nää viikot on menny lähinnä koulussa niinkun aina! Tässä loppuvuodesta on kaikenlaista ohjelmaa meneillään koululla niin tulee vähän vaihtelua koulupäiviin. Meijän piti tehä enkuntunnille sellanen 30-40 sivunen projekti Amerikasta, mä vastuullisena oppilaana päätin sitten alottaa tän projektin kaks päivää ennen kun se piti palauttaa ja enpä tietenkään saanu sitä valmiiks.. Muutama viikko sitten koululla oli Duke Ellingtonin syntymäpäiväkonsertti mikä oli tosi cool. Vappua vietin koulussa koska täällä ei oo vapusta kuultukkaan. Mennään jousiorkesterin kanssa Nyciin kesäkuussa, viikkoa ennen kun lähen täältä, ja ollaan kerätty rahaa sitä matkaa varten! Oon myyny keksejä ja suklaata koulussa mikä on ollu ihan kivaa. Mennään tosiaan Nyciin kolmeks päiväks, mennään Harlemiin johonkin isoon kirkkoon pitää konsertti ja sit kierrellään nähtävyyksiä ja shoppaillaan ja kaikkee kivaa! Ootan sitä tosi innolla:) 



Oon myös käyny shoppailemassa ja leffassa ja starbucksissa ja oon syöny paljon ja soittanu oopperamusiikkia ja koittanu selittää ihmisille että mitkä on jääkiekon mm-kisat ja kattonu lätkää ja mennyt baseball peliin muutaman kerran ja syöttäny ihmisille salmiakkia mikä oli ehkä hauskinta ikinä.



Eilen DCssä oli EU open house mikä tarkottaa sitä että kaikkien EU-maitten suurlähetyistöissä on avoimet ovet! Siispä Katrin kanssa suunnattiin Suomen suurlähetystöön! Suuri osa suurlähetystöistä on samalla kadulla niin käveltiin sitä katua ylös ja käytiin Viron ja brittien suurlähetyistöissä myös. Oli tosi paljon ihmisiä liikkellä ja Suomen suurlähetystöönkin jonotettiin varmaan lähemmäs 20 minuuttia. Jonossa meijän takana oli joku suomalainen mies ja sen tyttöystävä kuka oli jenkki niin niitten kanssa juteltiin ihan vähän. Olin niin innoissani Suomen suurlähetystöön menemisestä koska se on ihan kun menis Suomeen vähäks aikaa:D Melkeen kaikki ihmiset oli kyllä jenkkejä ketä siellä kävi niin kaikki suomalaisetki puhu enkkua:( Mut saatiin kaikenlaisia ruokamaistiaisia ja kaikkee muuta kivaa.

Hyvää äitienpäivää äitille ja Päiville ja mummolle ja mummille ja ihan kaikille äideille! <3